Kuvassa Peppi Möllikisoissa 5.5

Nyt tuntuu että elämä on yhtä agilitya, mutta onneksi tämä on tosi ihana harrastus : ) ja olen saanut tästä paljon iloa : D

Tänään olin Pepin kanssa Ruma-Rakin ratatreeneissä ja minua vähän mietitytti miten Peppi menee kun ne Möllikisat meni ihan penkin alle. Mutta Pitkis menikin hienosti : ) kun minun  ohjausta laitettiin kuntoon.  Eli syy Pepin käytökseen taisi löytyä ohjaajasta eli minusta. Sain tosi hyviä vinkkejä ohjaamisen ja nyt yritän muistaa ohjata Peppiä  huolella ja rauhallisesti. Pyrin että en  jätä sitä selkäni taakse ja yritän saada välillä katsekontaktin : ) ja näytän selkeästi minne mennään. Kuullostaa helpolta ; )  Minulle on varmaan tullut vähän hätäinen tyyli ohjata Pitkstä, kun sitä on saanut aikalailla varmistella radalla..Persjätöt onnistuu hyvin, joita minä tykkään käyttää samoin takaaleikkauset. Mutta vaikeimpia ohjausliikkeitä me vielä harjoitellaan, kuten Jaakotus, viskileikkaus jne.. Irtoaminen on myös jota tulee harjoitella, koska Pepillä on vauhtia ja minä en kerkeä juosta sen rinnalla ; )

Nyt sitten treenataan kovasti, ja kun juoksu alkaa niin Peppi jää sitten mammalomalle. Pepin seuraavat kisat on  Lieksasta. Yksi 0-puuttuu, jotta ollaan 2 luokassa.